Vastaanotin tänään mukavaa ja ei-niin-mukavaa postia. Jälkimmäisen edellyttämä tulevan kuukauden paastoaika rassaa aavistuksen, mutta keskityn mieluummin siihen ensimmäiseen.
Postikortit ovat ehkä kivoimpia ikinä – erityisesti semmoiset, joissa vastaanottajasta käytetään samaista adjektiivia. Jatkanpa siis dialogia muutamalla musiikkisemmoisella.
Aika samanhenkinen fiilis jokaisessa raidassa. Postikorttifiilis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti