Eilisen blogautuksesta jäi mieleen lause "vastaus, kuten yleensä elämässä kaikki, löytyi lopulta indiediskosta". 'Sparksissa en pahemmin varo popmusiikin yliromantisoimista – enkä siten usko erehtyväni edes siinä, kun sanon indiediskojen olevan yksi isoimmista elämääni muuttaneista asioista. Jos en olisi moisten pyörteisiin eksynyt, en olisi siinä missä nyt olen. Ihan oikeasti. Ihan konkreettisesti.
Niinpä kun joku kirjoittaa biisin – ei, rakkaudentunnustuksen koko instituutiolle, en voi olla siihen ihastumatta. Ensimmäisellä kuuntelukerralla muutamia viikkoja sitten biisi ei sisällöltään vielä välittynyt, vaan kuulosti semmoiselta täydellisen kivalta rallatukselta. Kaivoin raidan uudelleen esille eilen, enkä ole voinut lopettaa sen kuuntelemista. Aiemmin itselleni turhan vieraaksi jääneen kulttibändi the Divine Comedyn At the Indie Disco -uutukainen naurattaa, itkettää ja samaistuttaa tehokkaammin kuin mikään pitkään aikaan / ikinä. Jokaiseen lauseeseen ja viittaukseen tekee mieli tarttua.
Erityisen lähtemättömän vaikutuksen tekee kolmas säkeistö.
"She makes my heart beat the same way
As at the start of Blue Monday
Always the last song that they play"
Voi. Tiedän paikkani.
Missä tahansa se onkin, on siellä käynnissä indiedisko.
--
Day 17 - A song that you hear often on the radio
the Undertones - Teenage Kicks
Kuten on tullut aiemminkin sanottua, soi toimistollamme lähes yksinomaan Radio Helsinki – josta muuten edellinen biisikin tuli ekan kerran kuultua. Kiitti! Vaikka kanavalla on puutteensa (näennäinen toistamattomuus ja pahemman kerran, joskin melko sympaattisella tavalla ulalla oleva Maria Veitola), en yhtä juttua vaihtaisi pois. Kyseessä ei ole Paskalista, vaan hetkeä aiemmin joka perjantai Njassan toimesta ilmoille kajahtava the Undertonesin Teenage Kicks -klassikko. Perjantaifiilis on aina taattu, eikä biisin iskevyys ole soitoista ainakaan heikentynyt.
"I want to hold her, want to hold her tight
get teenage kicks right through the night"
Parhaita biisejä mitä on.
--
// the Divine Comedy MySpacessa
Teenage Kicks on mahtavuutta!
VastaaPoistaTodellakin! Oh, kiva blogi sinulla – ihka uusi tuttavuus.
VastaaPoistaVoi kiitos, kiva että tykkäilet! :)
VastaaPoistaMutkumutku, ei popmusiikkia voi yliromantisoida ;)
VastaaPoistaJa kyllä vain, paikkansa löytäminen indiediskosta tai popkappaleen rivien välistä on kyllä hienointa, mitä ihmissielulle voi tapahtua! Onnekkaita me, joiden elämässä on popmusiikillinen tarkoitus :D
Ah, näinhän se onkin! :)
VastaaPoistaIndiediskoista en sano mitään, kun ei niitä tule harrastettua, mutta Teenage Kicks!!! Kuulin sen kuutisen vuotta sitten serkullani ja rakastuin siihen välittömästi. Samalla innostuin vanhasta brittipunkista ja muutenkin se vaikutti nykyiseen musiikkimakuuni lähtemättömästi. Paras biisi ikinä!
VastaaPoistaOn se oikeasti vaan semmoinen biisi, josta innostuu ensitahdeista alkaen joka kerta yhtä paljon. :)
VastaaPoista