Keskiviikko: Into the Clouds

"We're no longer called Sonic Death Monkey."

Huomasin eksyneeni elämään ainakin hetkiksen ajaksi elokuvahyllyni kulmakiveä, tosin ehkäpä hitusen laimennettuna. Joka tapauksessa sitä samaa, joka koostuu musiikilla pätemisestä, mixtapeista, haastattelupyynnöstä, dj-keikoista, tuottamisesta, ihmissuhderetrospektiiveistä – ja ennen kaikkea levyistä. Toki huonomminkin olisi voinut valita.

"We're on the verge of becoming Kathleen Turner Overdrive – "

Uusimman ja kauneimman hyllyntäydennyksen, the Sound of Arrowsin valkoisen Into the Clouds -12":n kävin poimimassa tänään postista. Täydellisen nimikkovideon jaoinkin jo aiemmin, mutta B-puolelta löytyvästä Fear of Tigersin suoraviivaisemmasta remiksauksesta löytyy samoin mainio visuaalinen versio. Ylimakean ja -ihanan musiikkivideon pohjaksi paljastui pienellä googlettelulla kasarileffa Explorers, joka itselläni meni välittömään lataukseen.



Aiemmin rinnastettujen Pet Shop Boysin ja Empire of the Sunin lisäksi löysin tällä kertaa yhtyeestä vielä aimo annoksen Wildlifen ja Melodraman aikaista the Crashia – siis sitä parasta musiikkia mitä Suomessa on ikinä tehty. Sit ko nää pojat on vielä ni söpöjä ni kuka tästä ei tykkäis!



Pari muutakin suosittelua lopuksi; eilen kuunnelluista itselle uutuuksista subpopilaisen No Agen tuoreehko Losing Feeling ja kanadalaisen Dark Meanin huhtikuinen Frankencottage (ilmaiseksi ladattavissa bändin kotisivulta) osoittautuivat toimiviksi EP:iksi. Eka on enempi punk, toka indie. Hyviä molemmat, siis – eli niitäpä vielä.





" – but just for tonight, we are Barry Jive and his Uptown Five."

// the Sound of Arrows MySpacessa
// No Age MySpacessa
// Dark Mean MySpacessa