Hölmöt asiat ovat niiden muutamien muiden ohessa se elämän suola.
Olen kuunnellut taas aika pirusti jo aiemmin ylistämäni the Drumsin öhanaa Summertime! -ep:tä, joka on aika lailla ylivoimaisesti paras senmittainen julkaisu tältä vuodelta. Last.fm:ssä joku sanoi yhtyeen kuulostavan ruotsalaiselta My Darling YOU! -duolta, mikä toimi aika välittömänä tuplatriggerinä. Ruotsalainen versio the Drumsista? Olenkohan koskaan näpytellyt hakusanoja Spotifyssa yhtä nopeasti?
Pari Luxuryn julkaisemaa ep:tä bändiltä palvelusta löytyikin: helmikuussa julkaistu A.K Art ja maaliskuinen Saying Things You Don't Want to Hear. Molemmat ovat ihan kivoja, mutta eivät oikeastaan sen enempää – eivätkä valitettavasti Drumsilta kuulosta sitten yhtään, vinohymiö.
Olen saman sanonut aiemminkin, mutta olen edelleen aika totaalinen on- / off-ihminen. Erityisesti tämä näkyy populaarikulttuurin tuotteista, joihin suhtaudun yleensä obsessiivisesti palvoen tai tyystin inhoten – välimuotoja ei oikein ole. Perjantaisen keikkarupeaman yhteydessä pohdiskelin kuitenkin sitä hiuksenhienoa rajaa, joka nämä ääripäät toisistaan erottaa. Monessa yhtyeessä, levyssä, biisissä teeämäs saattaa olla kasassa kaikki ne elementit, joista voisin jonkin muun kohdalla hullaantua aivan yltiöpäisesti ja mitään ei kuitenkaan tapahdu. Ja sama toisinpäin, tietysti. Silloin hypistellään sitä turhan kalliilla tilattua vinyyliä ja hihkutaan sitä my darling, you!:ksi. Äh, miksei Summertime! ole muuntautunut vielä vahaksi?
Osaltaan kyse on oman makuni ja itsenikin muuttumisesta; useaa bändiä, josta olen tällä hetkellä hirmuisen innoissani en olisi luultavasti voinut sietää vielä muutamia vuosia sitten. Viimeinen kaksivuotinen on ollut kuitenkin kehittävää, myös musiikillisesti – nykyään osaan ja uskallan muodostaa mielipiteitäni reippaasti itselleni totuudenmukaisemmin.
Tärkeää on itselleni myös se, että pidän nykyään avoimesti niistä hölmöistäkin jutuista. Kaiken ei pidä olla hienoa, uskottavaa – tai edes hyvää – tai edes camp-mielessä hyvää. Populaarikulttuurissa saa tykätä tyhmistäkin jutuista, kunhan ne herättävät jotain tunteita. Välillä siinä onnistuu myös My Darling YOU!, niin kuin ruotsalaiset nyt poikkeuksetta muutoinkin.
// My Darling YOU! MySpacessa
// A.K Art -ep Spotifyssa
// Saying Things You Don't Want to Hear -ep Spotifyssa
// the Drums MySpacessa
// the Drumsin Summertime! biisi biisiltä Hypemissä
// Let's Go Surfing
// Make You Mine
// Don't Be a Jerk, Jonny
// Submarine
// Down by the Water
// Saddest Summer
// I Felt Stupid
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti