Sunnuntaiaamun angst

Pari keikkaraportointia vielä ja sitteienää. Muutenkin toinen viikko syyslomaa voisi olla ihan paikallaan. Katsotaan.

Daisya käy vähän sääliksi. Yhtye tekee sinällään vallan kivaa musiikkia ja erityisesti edellisen levyn aikaisista biiseistä pidin hurjasti, mutta näkemäni keikat ovat olleet vastaanotoltaan vähän surkeita tapauksia. Taannoin Klubilla jonain arki-iltana nähty keikka veti paikalle alle kymmenen ihmistä, joista itse taisin olla ainoa kiinnostunut. Eilen Daisy soitti Artturissa, jossa varsinaisia seuraajia ei ollut sen enempää. Harmi.

Telakan lauantain avasi Delay Trees, joka oli odotetusti aika erinomainen. Ep jäi käteiskatoamisen vuoksi hommaamatta, pitänee se jostain vielä pian hankkia.

Seuraavaksi soitellut Cosmobile ei ollut huono sekään, vaikka keikan edetessä vähän rupesikin turruttamaan. Yhtyeen skapunkindiekombo oli kuitenkin ihan hauskaa kuultavaa ja erityisesti basistin sorminäppäryyden osalta myös katseltavaa. Ihan jees, voisin tähän törmätä toistekin.

Kahden ensimmäisen jälkeen fiilis onnistui jotenkin katoamaan ja juureva Plainride tulikin katsottua jonkunasteisessa horroksessa. Eipä se nyt ihan mitään omaa juttuani kyllä ollutkaan. Vokalistin välispiikit olivat hassuja.

Kotiin kävellessäni mietin erilaisia sanayhdistelmiä tänään tässä sanottavaksi, mutta onnekseni taidan olla unohtanut useimmat. Pääpointti lienee kuitenkin se, että koska olen vienyt blogini siihen pisteeseen että en voi puhua asioista niiden oikeilla nimillä, voin sanoa olleeni muutamat viimeiset päivät jotenkin öh – ja että olen kuunnellut paljon the Pains of Being Pure at Heartia, joka on ehkä tämän vuoden isoin juttu. Ja että lempisanontani toukasta asti on ollut turha potkia tutkainta vastaan, vaikka en pienempänä sen merkitystä ymmärtänytkään.

Pitäisi ajatella vähemmän ja tehdä enemmän. Pitäisi kirjoittaa vähemmän ja puhua enemmän. Kumpikin taitaa olla kuitenkin mahdotonta.

Mutta.

Mie olisin voinut. Mie olisin ihan oikeasti voinut.





Hah, tajusin juuri että näin unta Young Adult Friction -biisistä! Voiko pää enää enempi sekainen olla?