12. syyskuuta 2010

Sunnuntaipysähdys

Ensimmäinen viikko on takana ja olen hengissä.

Mielialat heittelevät päivästä toiseen. Perjantaina jaksoin puhua ja syödäkin, eilen podin ehkä repivintä ikävää ikinä. Tänään tuuletin päätä muutaman tunnin ajan museossa. Viikonloput tuntuvat taas mahdottomilta – kun etäsuhteessa eläessä ne olivat sitä aina jotain mitä odottaa, tuntuvat ne nykyisessä tyhjyydessään liian pelottavilta. Haluaisin löytää seuraavalle jotain.

Kyhjötän suurimman osan ajasta lepakossa ja sängyssä ja katson tuntikaupalla Gilmoren tyttöjä. Ruoka ei maistu millekään ja nukkumiset jäävät aina lyhyiksi, kun aamuyön unien vakioaiheet eivät nyt varsinaisesti herätä katseluhaluja.

Muistan koko ajan pieniä, merkityksettömiä juttuja, jotka saavat pois tolaltaan. Isotkin asiat pyörivät päässä, mutta niistä on helpompi päästä yli.

Aloitin perjantaina terapian ja huomenna lääkkeet. Masennus tuntuu ehkä voitettavalta, mutta aiempaakin tarpeettomalta.

Korvissani on viikon ajan soinut taukoamatta kolme kappaletta. En tiedä onko niissä merkityksiä. En jaksa lukea sanoja.

Yritän olla sitomatta mitään tähän hetkeen, tähän tilanteeseen. Tähän päähän.

the National - So Far Around the Bend



the Radio Dept. - You Stopped Making Sense



Loney, Dear - Ignorant Boy, Beautiful Girl

8 kommenttia:

  1. Terapia ja lääkkeet on oikein hyvä. Anna niille lääkkeille vaan aikaa, kun ne alkaa potkia on kaikki muukin helpompaa. Edes vähän.

    VastaaPoista
  2. Kärsimättömälle luonteelle se on vähän vaikeaa, mutta yritetään kovasti.

    VastaaPoista
  3. Huh kuullostaa inhottavan tutulta. Anna itelles ja lääkkeille aikaa, jonkun ajan kuluttua happi kulkee taas vaikkei sitä uskoiskaan.. tsemppiä !!

    VastaaPoista
  4. "I tried to sing but I couldn't think of anything" tulee ensimmäisenä biisinä mieleen itselleni. No, en osaa auttaa, mutta mitä ilmeisimmin saat jo apua, eikä Gilmore Girls ei ole koskaan pahasta.

    VastaaPoista
  5. Koska sanat olivat jo unohtuneet, voisi Coldplay ollakin yksi kaivattu troppi.

    Tosin vielä ennemmin ne ekat kaksi levyä.

    VastaaPoista
  6. ihana et kirjoitit! ja kokemuksen rintaäänellä yksi vinkki: älä odota, että ne pelkät lääkkeet tehoaa. ne vähän helpottaa vaan oloa pahimmasta, jotta päätä on sitten helpompi käydä läpi. paskinta on kun kaikki asiat vaan joutuu aina kärsimään muutenkin läpi

    tosi tosi tosi katkerien hetkien suruanthem: molokon over & over. nimensä mukaisesti

    VastaaPoista
  7. yhdyn over&overiin. se biisi on helvettiä. hyvällä tavalla.

    VastaaPoista