Göteborgista kajahtaa taas vähän varovaisesti. Yksi viime vuoden hypetetyimmistä ja vakuuttaneimmista uutuusakteista, ruotsalainen jj on julkaissut toisen albuminsa alle vuoden verran esikoisen jälkeen. Tänään ilmoille tullut jj n°3 jatkaa samaa linjaa jj n°1-singlen ja jj n°2-albumin kanssa – paitsi nimellisesti, myös tyylillisesti. Luonnollisesti.
Singleirroitus Let Go on kierrellyt blogosfääriä jo lyhyen tovin.
Yhdeksän kappaleen ja vajaan puolen tunnin mittainen paketti hehkuu edellisen albumin jälkilämpöä. Soundit ovat hyviä ja tutut elementit samoilla paikoilla kuin viimeksikin, mutta silti kokonaisuus jää odotuksiin nähden aavistuksen vajaaksi. Useimmat biisit ovat vähän onttoja ja ensimmäisten kuuntelukertojen jälkeen on lähes mahdotonta ryhtyä biisejä tapailemaan ulkomuistista. Siinä missä edellistä albumia määrittivät vahvat, paikoittaisessa korniudessaankin valtavan siistit melodiat ja sovitukset, ovat ne uudella levyllä valitettavan harvassa. And Now ja You Know semmoisia kuitenkin tarjoilevat.
Julkaisutahtiin nähden n°3 on melkoisen mainio levy. Pienet rakenteet aukeavat lisäkuunteluilla, mutta pidemmän päälle levy kuulostaa vähän turhankin tasaiselta. Lisäksi olisi ollut kiva löytää tältäkin levyltä yksi ultimaattinen biisi – edellisen Ecstasyn, Masterplanin tai From Africa to Malagan tasoisia raitoja ei levyllä ehkä kuitenkaan ole.
Tavallaan harmittaa se, että jj tuli oikeastaan kuultua jo viime kesänä. Silloin ensimmäiset kuuntelut tuntuivat jännittävältä löytöretkeltä, kun yhtye ihan oikeasti kuulosti hirveän uudelta – semmoiselta, mitä kukaan ei ollut tehnyt ainakaan ihan vähään aikaan. Siinä suhteessa kolmas julkaisu ei tarjoa mitään vastaavaa, konsepti kun on jo tuttu. Joka tapauksessa kokonaisuus ja miellyttävä päätösraita No Escapin' This jättävät sen verran hyvän maun suuhun, että mielikuva levystä on melkoisen selkeästi plussan puolella. Biisiä ei linkattavaksi löydy, joten napataanpa loppuun ei-albumiraita Baby. YouTube-kommentti jj are the tits sanoo kaiken olennaisen.
Levyn julkaisseen Sincerely Yoursin sivuilta löytyy muuten n°3-paitoja, joista kolmessa uniikkikappaleessa on bändin toisen osapuolen verta. Aika... no. Siistiähän se on.
+ kappas, Emmaan ja Miaan kutistunut le Corps Mince de Françoise lykkäsi MySpaceensa uuden biisin ja pitkäsoittoakin lupaillaan tulevaksi – taas. We Are Cannibals -biisi kuulostaa hiomattomalta, muttei kovin huonolta. Joillakin nämä levyttelyt kestävät sitten vähän kauemmin.
// jj n°3 -albumi 3VOOR12:ssa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti