Pienten juttujen päivä.
Yksi oiva semmoinen on Summer Camp. Brittiläisestä yhtyeestä ei infoa löydy juuri muuta kuin paikoin mahtavan näköinen valokuvablogi ilman tekstejä ja musiikkia. Facebook-sivun kohdallakin jouduin informaatioköyhyydestä johtuen miettimään kahteen kertaan että onko tää ny se. No on.
Summer Campin soundi on jotain lo-fin, surfin ja kuumien kylmien chillgaze- / slow disco -soundien huimaa hybridiä. Esimerkiksi nyt vaikkapa Ghost Train -raita.
Tulevista julkaisuista ei ole tietoa, mutta suhteellisen aktiivisen toiminnan myötä toivoa lienee. Mieluusti kuuntelisin näitä albumillisenkin verran. Yksi kova juttu tälle vuodelle, ehkäpä? I Only Have Eyes for You on ihan ok raita, mutta MySpacesta löytyvä nimikappale puolestaan loisto. Suosittelen tsekkailemaan.
En yltänyt vuoden musiikkiblogiksi Voicen Web Awardseissa (joskin päiväunelmoin yhä ajatuksesta että saisin Summer Campia ujutettua soittolistalleen, eh). Voitto meni oikein hyvään osoitteeseen, eli säv. san. sov.:ille – ja kiitos sss-Annan, sain vielä ylimääräisiä kehujakin oikein radiolähetyksessä. Hurjan siistiä! Hauska juttu kaiken kaikkiaan tuo ehdokkuus – lukijamäärä kasvoi tuon ansiosta ihan tuntuvasti, mikä on tietysti kivaa. Ja ihan parhautta on edelleen, jos ihmiset täältä itselleen kivoja asioita löytävät.
Speaking of a witch; kävin nyt katsomassa joulukuussa hypettelemäni Where the Wild Thing Are -leffan, joka oli niin nätti että huh. Hyvin pieni tarina piti minut tiukasti otteessaan ja jo kehumani Karen O:n musiikki toimi tässä kontekstissa vieläkin paremmin. Lopputuloksena onnistuin vollaamaan aika tasaisesti koko puolentoista tunnin keston ajan. Jos tykkäämistäni jutuista tykkäät, niin aika todennäköisesti tästäkin. Muistin virkistykseksi vielä jo aiemmin postailtu Worried Shoes, elokuvan eka tearjerker.
Koska 1000 Sparksissa on kyse oikeastaan yhtälailla indiepopista ja teeleivistä, innostuin taas leipomaan niitä. Tuotoksia mutustellessani mietin niitä neljää ihmistä, joiden kohdalla nuo kolme asiaa overlappaavat; sitä, joka kehotti teeleipien teon opettelemaan, sitä, jolle niitä tein, sitä, jolle välitin oppini ja sitä, jolle niistä äskettäin kerroin. Itsensä saa tunnistaa.
// Summer Camp MySpacessa
// Where the Wild Thing Are IMDB:ssä
// Melkein yhtä hyvä teeleipäresepti kuin omani
Hei siistiä, mä just eilen fiilistelin ja diggailin Summer Campia, kun White Liesin mr. Cave nimesi sen 2010-tärpiks NME:n sivuilla. Muutenkin tuntuu tosi usein että sulla on samat biisit soittolistalla (en nyt puhu Spotifysta) kuin mulla :--)
VastaaPoistaAa, enpäs päässytkään sitten ihan yllättämään! Oon saman kans pistäny merkille, Nice Nicen kohdalla just viimeks. :)
VastaaPoista