Göteborgista kajahtaa taas vähän varovaisesti. Yksi viime vuoden hypetetyimmistä ja vakuuttaneimmista uutuusakteista, ruotsalainen jj on julkaissut toisen albuminsa alle vuoden verran esikoisen jälkeen. Tänään ilmoille tullut jj n°3 jatkaa samaa linjaa jj n°1-singlen ja jj n°2-albumin kanssa – paitsi nimellisesti, myös tyylillisesti. Luonnollisesti.
Singleirroitus Let Go on kierrellyt blogosfääriä jo lyhyen tovin.
Yhdeksän kappaleen ja vajaan puolen tunnin mittainen paketti hehkuu edellisen albumin jälkilämpöä. Soundit ovat hyviä ja tutut elementit samoilla paikoilla kuin viimeksikin, mutta silti kokonaisuus jää odotuksiin nähden aavistuksen vajaaksi. Useimmat biisit ovat vähän onttoja ja ensimmäisten kuuntelukertojen jälkeen on lähes mahdotonta ryhtyä biisejä tapailemaan ulkomuistista. Siinä missä edellistä albumia määrittivät vahvat, paikoittaisessa korniudessaankin valtavan siistit melodiat ja sovitukset, ovat ne uudella levyllä valitettavan harvassa. And Now ja You Know semmoisia kuitenkin tarjoilevat.
Julkaisutahtiin nähden n°3 on melkoisen mainio levy. Pienet rakenteet aukeavat lisäkuunteluilla, mutta pidemmän päälle levy kuulostaa vähän turhankin tasaiselta. Lisäksi olisi ollut kiva löytää tältäkin levyltä yksi ultimaattinen biisi – edellisen Ecstasyn, Masterplanin tai From Africa to Malagan tasoisia raitoja ei levyllä ehkä kuitenkaan ole.
Tavallaan harmittaa se, että jj tuli oikeastaan kuultua jo viime kesänä. Silloin ensimmäiset kuuntelut tuntuivat jännittävältä löytöretkeltä, kun yhtye ihan oikeasti kuulosti hirveän uudelta – semmoiselta, mitä kukaan ei ollut tehnyt ainakaan ihan vähään aikaan. Siinä suhteessa kolmas julkaisu ei tarjoa mitään vastaavaa, konsepti kun on jo tuttu. Joka tapauksessa kokonaisuus ja miellyttävä päätösraita No Escapin' This jättävät sen verran hyvän maun suuhun, että mielikuva levystä on melkoisen selkeästi plussan puolella. Biisiä ei linkattavaksi löydy, joten napataanpa loppuun ei-albumiraita Baby. YouTube-kommentti jj are the tits sanoo kaiken olennaisen.
Levyn julkaisseen Sincerely Yoursin sivuilta löytyy muuten n°3-paitoja, joista kolmessa uniikkikappaleessa on bändin toisen osapuolen verta. Aika... no. Siistiähän se on.
+ kappas, Emmaan ja Miaan kutistunut le Corps Mince de Françoise lykkäsi MySpaceensa uuden biisin ja pitkäsoittoakin lupaillaan tulevaksi – taas. We Are Cannibals -biisi kuulostaa hiomattomalta, muttei kovin huonolta. Joillakin nämä levyttelyt kestävät sitten vähän kauemmin.
// jj n°3 -albumi 3VOOR12:ssa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jj. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jj. Näytä kaikki tekstit
9. maaliskuuta 2010
29. joulukuuta 2009
2009: levyt (10-1)
10. Neon Indian - Psychic Chasms
Kesän ja alkusyksyn eniten ylistämäni uusi juttu muotoutui varsin kiitettäväksi paketiksi esikoisalbumillaan. Samannimisestä ep:stä turvotettu albumi on tämäkin niin 2009, vaikka eri tavalla. Kiteytyköön koko chillwave-vuosi nyt tähän yhteen artistiin.
9. jj - n° 2
Yhden kulmat kurtussa -kuuntelun jälkeen täysi ihastuminen; mysteeriyhtye jj:n ensimmäinen täyspitkä tasapainoilee huikeuden ja korniuden välillä ja on oikeasti aika mieletön. Göteborg on osoittautunut lempimusiikin mekaksi.
8. Empire of the Sun - Walking on a Dream
Walking on a Dreamin a-puoli räjäyttää pään ja olisi sellaisenaan maailman paras ep ikinä. Vaisumpi b-puoli toimii kyllä sekin ja yhtälö näyttääkin lähes pelkkää plussaa. Vuoden toiseksi eniten hyppytanssittu yhtye ja kaikkien aikojen masentavimman aprillipilan aihe.
7. Discovery - LP
Vampire Weekend ja Ra Ra Riot -yhtyeiden jäsenten muodostama kaksikko jäi lopulta suurelle yleisölle valitettavan huomaamattomaksi. Muutaman kuuntelukerran jälkeen täydellisesti uponnut esikoinen on siisteyden ja kömpelöyden imelä duetto. Levy ansaitsisi paikkansa listalla jo pelkästään Osaka Loop Line -raidan synavallilla, mutta kun Jackson 5 -coverkin on vielä aika lailla parhautta, ei tästä voi loppujen lopuksi kuin pitää ihan täysillä.
6. Miike Snow - s/t
Äärimmäisen tasainen, laadukas ja viilattu kokonaisuus joka on ennen kaikkea ylistyslaulu muodolle. Jo semmoisenaan ihan huikea.
5. Röyksopp - Junior
Yhtyeen kolmonen on paitsi upea kokonaisuus itsessäänkin, auttoi se myös nostamaan edellisen the Understanding -lätyn arvostusta omissa korvissani. Hauska, hieno, hölmö ja siisti on yhtä kuin Röyksopp. Nuoruuden suosikkien kolmas tuleminen oli enemmän kuin täysosuma.
4. the Pains of Being Pure at Heart - s/t
Puolittainen sokko-ostos osoittautui riittävän tahkoamisen jälkeen silkaksi hienoudeksi. Niin ihanan melodramaattista ja ylitsepursuavaa tunnetta, ettei ihastumatta vain osaa olla. Shoegaze-vaikutteet olivat niitä tämän vuoden kovimpia juttuja myös.
3. the Drums - Summertime!
Huiman musiikkivuoden huimin tulokas. Ep-statuksestaankin huolimatta Summertime! on kärkikahinoissa – seitsemän biisin kokonaisuus on tarttuvinta koskaan. Sopivasti uutta, sopivasti lainattua ja ihan älyttömän hyviä kappaleita. The Drums on noussut nopeasti suosikkiyhtyeideni joukkoon.
2. the Raveonettes - In and Out of Control
Vanhan semilempparin uusi tuleminen on lähes täydellinen pop-albumi. Jesus and Mary Chain ja the Velvet Underground -pastissointi viimeiseen asti hiottuun purkkaan yhdistettynä muodostavat komean kombon. Yhdessätoista raidassa on lähes yhtä monta potentiaalista sukupolviklassikkoa.
1. Phoenix - Wolfgang Amadeus Phoenix
Phoenix oli se yhtye, joka julkaisi yhden kivan albumin ja kaksi mainiota singleä vuosituhannen alussa ja jonka laulaja käväisi vetämässä vokaalit yhden klassikkoleffan tunnariin. Sitä seurasi kaksi korkeimmillaankin kädenlämpöistä albumikokonaisuutta, eikä kukaan neloslevyä enää luultavimmin odottanut.
Wolfgang Amadeus Phoenix tuli nurkan takaa ja on oikeasti ihan täydellinen levy. Indiepopin Pet Sounds on klassikko jo nyt. Vuoden levy.
// Levyt 20-11
// Vuoden levyt esimerkkibiiseillä Spotifyssa
Kesän ja alkusyksyn eniten ylistämäni uusi juttu muotoutui varsin kiitettäväksi paketiksi esikoisalbumillaan. Samannimisestä ep:stä turvotettu albumi on tämäkin niin 2009, vaikka eri tavalla. Kiteytyköön koko chillwave-vuosi nyt tähän yhteen artistiin.
9. jj - n° 2
Yhden kulmat kurtussa -kuuntelun jälkeen täysi ihastuminen; mysteeriyhtye jj:n ensimmäinen täyspitkä tasapainoilee huikeuden ja korniuden välillä ja on oikeasti aika mieletön. Göteborg on osoittautunut lempimusiikin mekaksi.
8. Empire of the Sun - Walking on a Dream
Walking on a Dreamin a-puoli räjäyttää pään ja olisi sellaisenaan maailman paras ep ikinä. Vaisumpi b-puoli toimii kyllä sekin ja yhtälö näyttääkin lähes pelkkää plussaa. Vuoden toiseksi eniten hyppytanssittu yhtye ja kaikkien aikojen masentavimman aprillipilan aihe.
7. Discovery - LP
Vampire Weekend ja Ra Ra Riot -yhtyeiden jäsenten muodostama kaksikko jäi lopulta suurelle yleisölle valitettavan huomaamattomaksi. Muutaman kuuntelukerran jälkeen täydellisesti uponnut esikoinen on siisteyden ja kömpelöyden imelä duetto. Levy ansaitsisi paikkansa listalla jo pelkästään Osaka Loop Line -raidan synavallilla, mutta kun Jackson 5 -coverkin on vielä aika lailla parhautta, ei tästä voi loppujen lopuksi kuin pitää ihan täysillä.
6. Miike Snow - s/t
Äärimmäisen tasainen, laadukas ja viilattu kokonaisuus joka on ennen kaikkea ylistyslaulu muodolle. Jo semmoisenaan ihan huikea.
5. Röyksopp - Junior
Yhtyeen kolmonen on paitsi upea kokonaisuus itsessäänkin, auttoi se myös nostamaan edellisen the Understanding -lätyn arvostusta omissa korvissani. Hauska, hieno, hölmö ja siisti on yhtä kuin Röyksopp. Nuoruuden suosikkien kolmas tuleminen oli enemmän kuin täysosuma.
4. the Pains of Being Pure at Heart - s/t
Puolittainen sokko-ostos osoittautui riittävän tahkoamisen jälkeen silkaksi hienoudeksi. Niin ihanan melodramaattista ja ylitsepursuavaa tunnetta, ettei ihastumatta vain osaa olla. Shoegaze-vaikutteet olivat niitä tämän vuoden kovimpia juttuja myös.
3. the Drums - Summertime!
Huiman musiikkivuoden huimin tulokas. Ep-statuksestaankin huolimatta Summertime! on kärkikahinoissa – seitsemän biisin kokonaisuus on tarttuvinta koskaan. Sopivasti uutta, sopivasti lainattua ja ihan älyttömän hyviä kappaleita. The Drums on noussut nopeasti suosikkiyhtyeideni joukkoon.
2. the Raveonettes - In and Out of Control
Vanhan semilempparin uusi tuleminen on lähes täydellinen pop-albumi. Jesus and Mary Chain ja the Velvet Underground -pastissointi viimeiseen asti hiottuun purkkaan yhdistettynä muodostavat komean kombon. Yhdessätoista raidassa on lähes yhtä monta potentiaalista sukupolviklassikkoa.
1. Phoenix - Wolfgang Amadeus Phoenix
Phoenix oli se yhtye, joka julkaisi yhden kivan albumin ja kaksi mainiota singleä vuosituhannen alussa ja jonka laulaja käväisi vetämässä vokaalit yhden klassikkoleffan tunnariin. Sitä seurasi kaksi korkeimmillaankin kädenlämpöistä albumikokonaisuutta, eikä kukaan neloslevyä enää luultavimmin odottanut.
Wolfgang Amadeus Phoenix tuli nurkan takaa ja on oikeasti ihan täydellinen levy. Indiepopin Pet Sounds on klassikko jo nyt. Vuoden levy.
// Levyt 20-11
// Vuoden levyt esimerkkibiiseillä Spotifyssa
12. marraskuuta 2009
Torstai: jj
Huomasin Katosblogissa eilen jutun, joka riemastuttanee joitakin: ruotsalainen jj esiintyy Redrumissa tammikuun 7. päivä. Riemastuttaisi itseänikin, mutta veikkaanpa että tämäkin jää siihen paisuvaan passattavien superlivejeni joukkoon – yhdessä nyt ainakin Airin, Miike Snow'n, Matt & Kimin ja Neon Indianin kanssa. Ei hitto, pakko nyt on ainakin jollekin päästä.
Mutta niin, huomasin etten täällä olekaan jj:stä maininnut vielä halaistua sanaa – eli jospas nyt sitten.
Alkuvuoden jj n° 1 -single ja kesän jj n° 2 -albumi ovat molemmat erinomaisen suositeltavia kuunneltavia. Sincerely Yours -lafka on aiemmin julkaissut ainakin Göteborg-skenen Tough Alliancea ja jakelee Memory Tapesin mainiota tuoretta Seek Magic -debyyttiä. Suunnilleen samoissa maailmoissa edellä mainittujen kanssa liikkuu jj:kin. Vaikka tiettyjä yhteyksiä siihen tämän vuoden kuumimpaan (eh) genreen eli chillwaveen voikin vedellä, eroaa jj muista erityisesti äänipaletillaan ja tuotannollaan. Soundit ovat kirkkaita ja puhtaita ja biisit melodioitaan myöten jotenkin huomattavasti suoraviivaisempia. Biisejä ei ole valeasustettu psykedelialla ja lo-filla, mikä itselläni vaati alkuun yllättävääkin totuttelua. Kuuntelukerrat kuitenkin kannattavat; jj n° 2 on aika mielettömän siisti kokonaisuus.
Masterplan-raita ovat esimerkki tuosta suoruudesta – melodiat kuulostavat häitsevissä määrin jostain Ruotsi-iskelmästä napatuilta. Toista ääripäätä edustaa lyriikoiltaan aika selittelemätön Ecstasy.
Jotain vähän erilaista vielä lopuksi: Sincerely Yoursin toinen mainio artisti, Air France puski äskettäin ulos upean remiksauksen Saint Etiennen Spring-biisistä. Ehdin biisin soittelemaan viime Inkkareissa ja huomenna teen varmasti saman tempun – ja aika monta kertaa vielä tulevaisuudessakin.
// jj n° 1 -single Spotifyssa
// jj n° 2 -albumi Spotifyssa
Mutta niin, huomasin etten täällä olekaan jj:stä maininnut vielä halaistua sanaa – eli jospas nyt sitten.
Alkuvuoden jj n° 1 -single ja kesän jj n° 2 -albumi ovat molemmat erinomaisen suositeltavia kuunneltavia. Sincerely Yours -lafka on aiemmin julkaissut ainakin Göteborg-skenen Tough Alliancea ja jakelee Memory Tapesin mainiota tuoretta Seek Magic -debyyttiä. Suunnilleen samoissa maailmoissa edellä mainittujen kanssa liikkuu jj:kin. Vaikka tiettyjä yhteyksiä siihen tämän vuoden kuumimpaan (eh) genreen eli chillwaveen voikin vedellä, eroaa jj muista erityisesti äänipaletillaan ja tuotannollaan. Soundit ovat kirkkaita ja puhtaita ja biisit melodioitaan myöten jotenkin huomattavasti suoraviivaisempia. Biisejä ei ole valeasustettu psykedelialla ja lo-filla, mikä itselläni vaati alkuun yllättävääkin totuttelua. Kuuntelukerrat kuitenkin kannattavat; jj n° 2 on aika mielettömän siisti kokonaisuus.
Masterplan-raita ovat esimerkki tuosta suoruudesta – melodiat kuulostavat häitsevissä määrin jostain Ruotsi-iskelmästä napatuilta. Toista ääripäätä edustaa lyriikoiltaan aika selittelemätön Ecstasy.
Jotain vähän erilaista vielä lopuksi: Sincerely Yoursin toinen mainio artisti, Air France puski äskettäin ulos upean remiksauksen Saint Etiennen Spring-biisistä. Ehdin biisin soittelemaan viime Inkkareissa ja huomenna teen varmasti saman tempun – ja aika monta kertaa vielä tulevaisuudessakin.
// jj n° 1 -single Spotifyssa
// jj n° 2 -albumi Spotifyssa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)