Nykytilaan nähden poikkeuksellisen aktiivinen viikonloppu on ehtinyt sunnuntaihin. Nyt väsyttää.
Niinkö edellisessä postissa kirjoittelinkin, soiteltiin perjantaina taas Valossa Indiaanidiskon merkeissä. Välissämme esiintyi mainioksi livebändiksi osoittautunut Poutatorvi, joka villitsi yleisöään aika tehokkaasti - vaikka olikin ilmeisimmin houkuttelut suurimman osan katsojista kaveripiiristään. Mutta oikein hyvää kuitenkin, täytyy nähdä toistekin. Pienistä äänentoisto-ongelmista huolimatta saimme omat soittelummekin toimimaan ihan kivasti. Oma listani alkoi Joy Divisionilla ja loppui Smithsiin, mutta tarjoili jotain muutakin:
Joy Division - Disorder
Animal Collective - My Girls
Neon Indian - Terminally Chill
Phoenix - 1901
Fan Death - Cannibal
Memory Cassette - Surfin'
King of All the Animals - Concrete Skyline
Pintandwefall - Jail
Anssi 8000 & Maria Stereo - My Dodge
Manic Street Preachers - Everything Must Go
Vampire Weekend - A-Punk
Magenta Skycode - People
the Magnetic Fields - I Think I Need a New Heart
the Undertones - Teenage Kicks
the Buzzcocks - Everybody's Happy Nowadays
New Order - Age of Consent
Interpol - Obstacle 1
the Black Ghosts - Full Moon
Faunts - Feel.Love.Thinking.Of.
Friendly Fires - Jump in the Pool
We Have Band - You Came Out
Talking Heads - Once in a Lifetime
Database vs. French Horn Rebellion - Beaches and Friends (the Twelves Remix)
Calvin Harris - Ready for the Weekend
Tigerbombs - 1000 Sparks
Miike Snow - a Horse Is Not a Home
the Smiths - Ask
Eilinen puolestaan meni Mikon polttareissa Lahdessa. En ollut kaupungissa oikein kunnolla ikinä käynyt, mutta tällä kertaa kovasti hehkutettu Torvi tuli tutuksi. Osuimme sattumalta paikalle juuri sopivasti Underwater Sleeping Societyn keikalle ja livepaikkana aika ahdas tila toimikin ihan siististi - näihin Tampereen paikkoihin verrattuna vähän semmoinen Doriksen ja Vastavirran risteytys tuli mieleen. UWSSOC:in olin aiemmin nähnyt livenä ainakin pariin otteeseen ja oikein hyvältä tuo taas livenä kuulostikin. Ainoastaan tuo patetian huippu, Saw You at My Funeral -biisi on teksteiltään jotenkin niiiin tahattoman koominen. Tai emmie tiiä.
Ja ah, kohtalaisessa humalatilassa saunomisen välissä ja Torvea ennen lauleskelin ensimmäistä kertaa ikinä Lipsillä - tai oikeastaan ylipäänsä muutenkaan näin julkisesti. Nuoruusvuosien suosikki, selkäytimeen juurtunut Coldplayn Yellow menikin aika mainiosti. Yllättävää, ehkäpä.
Mutta hei, hyviä käänteitä oikeasti nyt. Eiksni?
// Indiaanidisko II Spotifyssa
30. elokuuta 2009
27. elokuuta 2009
Torstai: Wave Machines
Ääh. Hmh.
Vielä jotain Flow'sta: törmäsin pari päivää sitten hauskaan HS-artikkeliin Tärkeintä on olla aito. Sopivan symppiksesti jälkijunailevassa jutussa puhuttiin hipster-ilmiöstä ja lueteltiin piirteitä, joita moisilla saattoi Suvilahdessa pari viikonloppua sitten bongailla. Hipsteriys on kivaa ja jollain tasolla olen siihen itsekin tuntenut istuvani, vaikken ihan kriteerit täyttävän komeana tai siistinä - niinkö siistinä - itseäni pidäkään. Mutta tunnusmerkki-checklist oli jotenkin huvittavan - tai jo pelottavan - osuva.
"Koska trendit vaihtuvat nopeasti, hipsterityylin tunnusmerkkien listaaminen on riskialtista: otsatukkia tai korkealle päälaelle kietaistuja nutturoita, "ironisia" viiksiä (nykyään check) ja kokopartoja (check), 1980-luvun ylisuuria silmälaseja (ehkä ennemmin 60-, mutta check anyways) ja Ray-Banin aurinkolaseja, pillifarkkuja (check), vintagemekkoja, ruutupaitoja (check) ja Conversen tennareita (check). Hipsterit ajavat Jopoilla (check) tai jarruttomilla fiksipyörillä, lukevat ilmaisjakelulehti Vicea (check) ja puhuvat indiebändeistä, joista et luultavasti ole koskaan kuullut (check), eikä ehkä vielä viime viikolla hipsteri itsekään (ah, check)."
No. Ei kai siinä paljon kierreltävää sitten enää olekaan. "Hipsterit pitävät itseriittoisia elitistikusipäämusiikkiblogeja" olisi oletettavasti ollut se viimeinenkin naula arkkuun, mutta tuo lienee jo itsestäänselvyys.
Mutta kun tuntemattomat indiebändit nyt kerran puheeksi tulivat, niin mainittakoon taas yksi tämän kesän suosikki: Wave Machines. Ainakin toistaiseksi melko pienelle huomiolle jäänyt liverpoolilaisnelikko (NIINPÄ!) heitti kesäkuussa ilmoille aivan mainion debyyttialbumin Wave If You're Really There. Melko pienimuotoista, erittäin rytmivetoista ja kivasti kikkailevaa albumia olen kuunnellut ahkerasti - enkä suotta. Erittäin lupaavaa.
Vieläkin ihmeellisen pieniin katselumääriin jäänyt tuoreehko sinkkuvideo Punk Spiritistä on mainio. Muita helppoja tjeu-biisejä ovat vaikkapa I Go I Go I Go, the Line ja Keep the Lights On. I Joined a Union saa hauskallekin tuulelle. Tätä kannattaa harrastaa.
Where's my punk spirit when I need it?
// Wave Machines MySpacessa
// Wave If You're Really There Spotifyssa
Ai niin juu, Indiaaniklubia / Indiaanidiskoa hypitään ja tanssitaan taas huomenillalla Kahvila Valossa. Jos joku paikalle eksyy, lupaan soitella tuntemattomia indiebändejä hipster-univormussa. Taas.
Vielä jotain Flow'sta: törmäsin pari päivää sitten hauskaan HS-artikkeliin Tärkeintä on olla aito. Sopivan symppiksesti jälkijunailevassa jutussa puhuttiin hipster-ilmiöstä ja lueteltiin piirteitä, joita moisilla saattoi Suvilahdessa pari viikonloppua sitten bongailla. Hipsteriys on kivaa ja jollain tasolla olen siihen itsekin tuntenut istuvani, vaikken ihan kriteerit täyttävän komeana tai siistinä - niinkö siistinä - itseäni pidäkään. Mutta tunnusmerkki-checklist oli jotenkin huvittavan - tai jo pelottavan - osuva.
"Koska trendit vaihtuvat nopeasti, hipsterityylin tunnusmerkkien listaaminen on riskialtista: otsatukkia tai korkealle päälaelle kietaistuja nutturoita, "ironisia" viiksiä (nykyään check) ja kokopartoja (check), 1980-luvun ylisuuria silmälaseja (ehkä ennemmin 60-, mutta check anyways) ja Ray-Banin aurinkolaseja, pillifarkkuja (check), vintagemekkoja, ruutupaitoja (check) ja Conversen tennareita (check). Hipsterit ajavat Jopoilla (check) tai jarruttomilla fiksipyörillä, lukevat ilmaisjakelulehti Vicea (check) ja puhuvat indiebändeistä, joista et luultavasti ole koskaan kuullut (check), eikä ehkä vielä viime viikolla hipsteri itsekään (ah, check)."
No. Ei kai siinä paljon kierreltävää sitten enää olekaan. "Hipsterit pitävät itseriittoisia elitistikusipäämusiikkiblogeja" olisi oletettavasti ollut se viimeinenkin naula arkkuun, mutta tuo lienee jo itsestäänselvyys.
Mutta kun tuntemattomat indiebändit nyt kerran puheeksi tulivat, niin mainittakoon taas yksi tämän kesän suosikki: Wave Machines. Ainakin toistaiseksi melko pienelle huomiolle jäänyt liverpoolilaisnelikko (NIINPÄ!) heitti kesäkuussa ilmoille aivan mainion debyyttialbumin Wave If You're Really There. Melko pienimuotoista, erittäin rytmivetoista ja kivasti kikkailevaa albumia olen kuunnellut ahkerasti - enkä suotta. Erittäin lupaavaa.
Vieläkin ihmeellisen pieniin katselumääriin jäänyt tuoreehko sinkkuvideo Punk Spiritistä on mainio. Muita helppoja tjeu-biisejä ovat vaikkapa I Go I Go I Go, the Line ja Keep the Lights On. I Joined a Union saa hauskallekin tuulelle. Tätä kannattaa harrastaa.
Where's my punk spirit when I need it?
// Wave Machines MySpacessa
// Wave If You're Really There Spotifyssa
Ai niin juu, Indiaaniklubia / Indiaanidiskoa hypitään ja tanssitaan taas huomenillalla Kahvila Valossa. Jos joku paikalle eksyy, lupaan soitella tuntemattomia indiebändejä hipster-univormussa. Taas.
26. elokuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)